Clas-Eirik Slotte kunnon kuntoilija 2.4.2018

Suksi on luistanut monilla mantereilla:

Nuorempana Clas-Eirik Slotte hengästyi kenkiä laittaessaan, nyt hänellä on taskussaan huippusaavutus juoksun ja hiihdon parissa

Kruunupyyläinen Clas-Eirik Slotte lienee ainoa, joka on juossut kaikki kuusi isoa maratontapahtumaa ja lisäksi hiihtänyt Worldloppet-sarjan pitkät kuntohiihdot 20 maassa.

*** Näin kirjoittaa YLEn toimittaja Raila Paavola YLEn nettisivujen KUNTOLIIKUNTA sivuilla 2.4.2018 - https://yle.fi/uutiset/3-10120280

**********************************************************************************

JUOKSU ON MAISTUNUT JA SUKSI ON LUISTANUT MONILLA MANTEREILLA !

– Kaikki alkoi siitä, kun sohva kutsui raskaan työpäivän jälkeen torkuille ja kenkien saaminen jalkaan hengästytti.

Clas-Eirik Slottea ei pysäyttänyt lääkäri, vaan hän huomasi itse, että jotain oli tehtävä. 24 vuotta sitten hän aloitti kevyen hölkkäämisen. Siitä lähti kunto nousuun, paino laskuun ja työhyvinvointi parantumaan.

– Sitten homma lähti käsistä, nauraa Slotte.

Tokio kruunasi yhden tavoitteen

Kestävyysliikunta on monipuolistunut Suomessa viime vuosina. Esimerkiksi triathlonin suosio on kasvussa, viime vuonna lajia harrasti liiton arvion mukaan noin 9 000 liikkujaa. Suurin osa harrastajista on keski-ikäisiä.

Vastaavasti maratonjuoksun suosio on laskussa, jos sitä mitataan vuosittaisilla juoksumäärillä. Juoksija-lehden maratontilastoon(siirryt toiseen palveluun) kirjattiin viime vuonna runsaat 14500 juoksua. Edellisvuonna luku oli 15700 ja toissavuonna lähes 18000. Luku ei kerro suoraan harrastajien määrää, sillä moni juoksee useamman kuin yhden maratonin vuodessa.

Clas-Eirik Slotte on juossut yhteensä 120 maratonia, mukaan lukien isot maratonit, Lontoo, Berliini, New York, Chicago, Boston ja viimeisimpänä helmikuussa Tokio. Nyt hänellä on The Abbott World Marathon Majors –mitali, kuten lähes 3 000 maratonjuoksijalla.

– Meillä mitalin saajilla oli Tokiossa erityinen numero selässä. Siitä kaikki näkivät, kenellä oli viimeinen näistä isoista maratoneista menossa. Kun tulimme maaliin, meille oli myös oma kaista.

Tokion maraton oli ensimmäinen, jonka Slotte juoksi talvikaudella. Startin aikana lämpöasteita oli vain pari, ja tavoite oli olosuhteiden mukainen: yksinkertaisesti päästä maaliin.

– Talvi oli mennyt hiihdon merkeissä. Kesämaratoneilla olen kyllä paremmassa juoksukunnossa, arvioi Slotte.

Nopeus on valttia ilmoittautumisessa

Clas-Eirik Slotten mukaan vaikeinta isoihin maratoneihin osallistumisessa on saada juoksunumero. Suomella saattaa olla vain 10–20 paikkaa maratonille. Kun mukaan vihdoin pääsee, on oltava valmis lähtemään, vaikkei kunto aina olisikaan parhaimmillaan.

Esimerkiksi Lontooseen pääsee Slotten mukaan vain noin joka kymmenes halukas. Toinen mahdollisuus päästä osallistumaan on juosta alle annettujen aikarajojen.

– Kun ilmoittauduin Tokioon, kaikki Suomen paikat menivät kymmenessä minuutissa. Siinä pitää olla mahdollisuus olla tietokoneen ääressä, kun ilmoittautuminen avataan.

Naisissa parhaat juoksukaverit

Pienin maraton, jossa Slotte on juossut, oli Kälviällä. Osallistujia oli vain alle 20, ja juoksusta tuli yksinäistä.

– Jos isoissa maratoneissa ei jaksa juosta jonkun kanssa samaa vauhtia, tulee aina takana joku, jolla on sopivampi juoksuvauhti. Isoissa tapahtumissa saa lisäksi kannustusta pitkin matkaa.

Slotte juoksee yleensä naisten kanssa, koska he pitävät tasaisempaa juoksuvauhtia kuin miehet.

– Miesten vauhti tempoilee enemmän, kun ryhmässä juostessa ei haluta, että kukaan hyötyy toisesta juoksun aikana.

Suksi on luistanut monilla mantereilla

Pitkän matkan kuntoilussa isoja maratoneja suurempi meriitti lienee kaikkiin Worldloppet-sarjan pitkiin kuntohiihtoihin osallistuminen 20 maassa. Niissä matkat vaihtelevat 42 kilometristä sataan. Suomen Finlandia-hiihto kuuluu näihin tapahtumiin.

Samaan saavutukseen on yltänyt vain parikymmentä henkilöä, yhtenä siis Clas-Eirik Slotte. Hän arvioi olevansa ainoa, jolla on molemmat kuntoilumeriitit: pitkät hiihdot ja isot maratonit.

Slotte on kokenut niin hiihdot Argentiinassa ja Uudessa Seelannissa kuin Kiinassa ja Islannissa. Kaikkiaan hän on osallistunut kuntotapahtumaan 38 eri maassa.

Haaveita riittää

Clas-Eirik Slottella riittää yhä tavoitteita. Seuraava haave on osallistuminen Sveitsin vuoristomaratoniin, jossa noustaan 2000 metriin. Ensi vuonna hän aikoo osallistua 220 kilometrin Nordenskiöldinhiihtoon, ja eläkkeellä tavoitteena on osallistua Honolulun maratonille Havaijilla.

Harrastus on tuonut Slottelle paljon tuttavia ympäri maailmaa. Heidän kanssaan yhteyttä pidetään myös juoksutapahtumien välillä.

– Kaikki lomat menevät tähän! Kyllä minä jatkan niin kauan kun terveys kestää ja mielenkiinto säilyy. Tästä on tullut elämänmuoto ja hyvää vastapainoa työlle.