Liikkuvan miehen kotimuseo

LIIKKUVAN MIEHEN KOTIMUSEO

Padasjoella asuvaa, entistä hollolalaista, Asko Sievästä voi sanoa ikämieheksi, mutta vain kalenterin perusteella. Hyväkuntoinen liikkuja ansaitsee ehkä myös ikinuoren tittelin. Miehen, liikunnallisten saavutusten perusteella voisi kuvitella, ettei hän muuta ole tehnytkään kuin harrastanut erilaisia liikunnan ja urheilun lajeja.

Vaan ei, Sievänen on ansioitunut myös yrityselämän alueella, palkitun elämäntyönsä hän on tehnyt puunjalostuksen saralla, huonekalualalla. Järjestötoimintakaan ei ole miehelle vierasta, mm. rotarytoiminta on ollut lähellä hänen sydäntään.

Täydellä tarmolla elämässä

Merkillepantavaa miehen otteissa läpi vuosikymmenten on ollut se, että mihin hän kulloinkin on paneutunutkaan, on hän paneutunut siihen täydellä tarmollaan.  Hänen kotimuseonsa on eräänlainen historiakirja, joka kertoo mitä on harrastettu, missä ja milloin. Hiihto ja siihen liittyvä toiminta korostuu museon seinillä, mutta saatu mielikuva on väärä, Sievänen on ollut ja on kaikkien vuodenaikojen liikkuja.

Hiihto vain on ehkä eniten kuljettanut häntä ympäri maailmaa. Kotimuseon seinillä on Wordloppet -julisteita, kunniakirjoja eri tapahtumista, mitaleita, valokuvia. Vaakasuoraan asetetun vitriinipöydän lasin alla mitalit ovat eri harrastusten mukaisissa ryhmissä: juoksua, hiihtoa, soutua, pyöräilyä, keilailua, erilaisia liikuntatapahtumia kotimaasta ja ulkomailta, suuria tapahtumia, pienempiä tapahtumia, joukossa lähes ainutlaatuisia, arvokkaitakin mitaleja. Seinälle on asetettu hiihtämisen välineitä, mutta löytyy, sieltä mäkisuksetkin. Sekään harrastus ei ole ikiliikkujalle vieras. Museon yksi seinistä kertoo yrityselämästä, sen historiasta, kunniamainintoineen, palkintoineen.

 Onkohan Urho Kekkosta uskominen? Edesmennyt presidenttimmehän lähes alvariinsa jankutti, ettei liikkumiseen käytetty aika ole mistään pois ja syyt liikkumattomuuteen ovat tekosyitä.  Asko Sieväsen työ- ja liikuntahistoria vahvistaa Kekkosen mielipiteet. Sievänen on tehnyt paljon sekä liikunnan että työelämän vainioilla.

Hiihtokipinä syttyi aikuisiässä

Liikkuva mies on hiihtänyt Finlandian 40 kertaa ja muutkin suomalaiset pitkänmatkan hiihdot hän on sivakoinut. Kaukaisin hiihto on ollut 42 kilometrin pituinen Kangaroo Hoppet-hiihto Australiassa. Pisimpien hiihtojen sarjaan puolestaan kuuluu Vasaloppet Ruotsissa.  Kaikki Worldloppet hiihdot on koluttu.

Merkillepantavaa on, että Sievänen aloitti hiihtoharrastuksensa 42-vuotiaana. Se vahvistaa sanontaa, jonka mukaan koskaan ei ole liian myöhäistä. Toki hän oli liikkuva ja liikuntaa harrastava jo nuoresta pitäen, hiihtokipinä vain syttyi aikuisiässä. Järki on liikunnassa pidettävä aina mukana, kukin kykyjensä mukaan.

Eurooppalaiset kannustavat

Vaikka Suomea pidetään liikunnallisissa piireissä urheilumaana, saattaa olla niin, että keskemmältä Eurooppaa löytyy ihan yhtä paljon, jos ei enemmänkin, todellista liikkumisen henkeä. Keskieuroopassa oli ladun varrella huomattavasti enemmän kannustajia ja tapahtuman seuraajia, kuin suomalaisissa pitkänmatkan hiihdoissa. Kylät olivat aktiivisesti mukana. Ja kannustusta tuli riippumatta osallistujan kansallisuudesta tai sijoituksesta, Sievänen muistelee. Tosikkomaisuutta hän ei reissuillaan erityisesti sano havainneensa. Ulkomaanreissuja on tehty paljon porukalla kavereiden kesken, leppoisassa hengessä.

Ei Sieväsen Askolle ole hyötyliikuntakaan vierasta. Lumityöt, polttopuuhommat ja muutkin toimeliaisuutta vaativat arkihommat hoituvat omin käsin. Maailmassa on sellaisia miehiä, jotka puhuvat ja sellaisia jotka tekevät. Asko Sievänen kuuluu jälkimmäiseen joukkoon.

Tämä kirjoitus on jukaistu 3.2.2014 Lahden Seudun Sanomissa. Kuvat tähän juttuun on ottanut Juha Toivonen 24.8.2016.